Espoon tavoite on lisätä lasten osallistumista varhaiskasvatukseen sekä porkkanalla että kepillä. Ensi vuoden budjettiesityksessä alle 3-vuotiaiden kotihoidon tuen Espoo-lisästä poistettaisiin ehto, jonka mukaan myös isommat sisarukset pitäisi hoitaa kotona. Kannatan tätä muutosta, koska se tukisi vanhempien lasten sosiaalisten taitojen kehittymistä ja samalla koko vauvaperheen jaksamista.
Ikävämpi ehdotus on, että kotihoidon tuen Espoo-lisä rajattaisiin ensi vuonna alle 2-vuotiaille ja tuki pudotettaisiin 200 eurosta 160 euroon. En hyväksy ikärajausta enkä tasoleikkausta. Miksi heikentää perheiden toimeentuloa tai täyttää jo nyt liitoksistaan natisevia päiväkoteja 1-vuotiailla?
Ehdotan, että Espoo-lisän saisi jatkossakin lapsen 3. ikävuoteen asti, mutta se porrastettaisiin lapsen iän mukaan ja painotettaisiin pienimpien lasten kotihoitoon. Alle 1,5-vuotiaasta saisi nykyistä korkeamman, 1,5–2-vuotiaasta nykyisen ja 2–3-vuotiaasta nykyistä pienemmän lisän. Vastaava malli on käytössä Helsingissä.
Eniten Espoo-lisää saadaan juuri alle 1,5-vuotiaista lapsista, eli näille perheille alkuvaiheen korkeampi tuki olisi taloudellinen parannus nykytilanteeseen. Tuen porrastus kannustaisi palaamaan työelämään nopeammin kuin nykyinen tasapaksu malli. Kuitenkaan perheiden yhteensä käytettävissä oleva tuki ei pienenisi heiltä, jotka sitä haluavat saada lapsen 3. ikävuoteen asti.
Haluaako Espoo säilyttää maineensa lapsiystävällisenä kaupunkina vai iskeekö leikkuri lapsiperheisiin?
Sara Saramäki,
Varavaltuutettu Espoossa (kesk.)
Kirjoitus on julkaistu Länsiväylä-lehdessä 17.11.2019